Luovuus on paljon pohdittu käsite. Jo jonkin aikaa jatkunut epävarma ja ennustamaton maailmantilanne ei ohjaa meitä kohti luovuutta, vaan päinvastoin etsimme turvallisia ja hyväksi koettuja käytänteitä toimintamme avuksi. Rob Reilly, WPP:n Chief Creative Officer on kirjoittanut osuvasti: tarvitsemme luovuutta, kun emme tiedä vastauksia. Se auttaa meitä kuvittelemaan sen, mitä emme vielä tunne.
Tulevaisuuden uskoa ja ongelmanratkaisua
Luovuus on keino ratkaista ongelmia ja skaalata ratkaisuja. Loistava esimerkki tästä oli Fortum Recycling & Wasten viime viikolla julkistama INGA, uusi biohajoava muovi, joka on valmistettu hiilidioksidipäästöistä. INGA on yksi positiivinen ratkaisu tulevaisuuteen, jossa todistetusti ei pärjätä ilman muoveja.
Luovuuteen liittyy uutuuden elementti sekä muutos joko omissa olosuhteissa tai yhteisessä toimintaympäristössä. Liika turva ja samankaltaisuus tappaa luovuuden. Tällä hetkellä luovuuden tarve on erityisen suuri, kun eri toimialat kamppailevat kasvun, tuottavuuden ja jopa toiminnan jatkuvuuden kanssa. Tarve omaperäisille ideoille ja tehokkaille ratkaisuille on ilmeinen. Luovuus on uusia tapoja olla, nähdä, aistia ja toimia.
Lisää myyntiä ja tuottavuutta
Kun luovuuden merkityksestä kysyttiin 3500 kuluttajalta Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa, Saksassa, Chilessä ja Kiinassa, vastaajat kuvasivat luovat brändit kiinnostavammiksi, positiivisia asenteita herättäviksi sekä osallistumista edesauttaviksi. Luovuutta kuvattiin muun muassa sanoilla inspiroiva, mielikuvituksellinen, taiteellinen, motivoiva ja älykäs. Samalla luovuus merkitsi eri asioita eri sukupuolille, eri ikäisille ja eri kulttuureissa.
Luovien brändien on osoitettu kasvavan jopa kaksi kertaa nopeammin kuin muiden brändien, mittarina tässä vuosittainen myynti. Accenturen tutkimuksen mukaan inhimillistyvä teknologia ja erityisesti tekoäly vahvistavat luovuuttamme ja tuottavuuttamme merkittävästi.
5 luovuusmuuttujaa
Miten sitten voi ruokkia omaa luovaa potentiaaliaan? Tähän olen löytänyt viisi muuttujaa:
1. Konteksti: se, miten hahmotamme toimintaympäristömme, eli pelikenttämme, ja sitä ohjaavat normit. Erityisesti tunnollisten suomalaisten helmasynti, joka saattaa blokata pois liiketoimintamahdollisuuksia.
2. Kontrolli: se, millaisilla rooleilla ja intensiteetillä osallistumme luovaan ajatteluun. Joskus henkinen väsymys on todella hyvästä.
3. Yhteydet: dataohjattu toiminta perustuu ennalta määriteltyihin asioiden suhteisiin. Järkipäätökset voivat saada uuden merkityksen, jos niitä katsoo oikean aivopuoliskon kautta. Kulttuuriset myytit ja opitut arvot ohjaavat meitä osaltaan tiettyjen merkitysten yhdistämiseen.
4. Lainaus: mitä haluaisimme omaksua itsellemme muilta? Erilaiset kumppanuudet, ikonit ja jaetut käsitykset voivat omassa kontekstissamme ruokkia luovuutta.
5. Kuvittelu: tämä on oma suosikkini. Kun kuvittelemme tarpeeksi kauas, resurssirajoitteista vapaina, löydämme usein uusi arvontuottajia, joille rakentaa brändejä ja konsepteja. Kun visio on asetettu, rakennetaan toimintaa sitä kohden.
Jos haluat keskustella lisää brändeistä ja luovuudesta osana toimintasi kehittämistä, sovitaan treffit!
Sonja Vuorinen
Brand Strategist, Head of Innovation and Creativity
[email protected]
050 384 7117
Lähteet:
Creativity – the world’s most valuable tool | WPP
What is great creativity and what does it make you do? | WPP
Cropley, A. J. (2020). Definitions. In M. A. Runco & S. R. Pritzker (Eds.),
Encyclopedia of creativity (3rd ed.) (pp. 315-322). San Diego, CA: Academic
Press.
The Importance of Creativity in Business | HBS Online
The science behind creativity (apa.org)
The Importance of Creativity | Psychology Today
The Power of Creativity: Why It's Important for Creative Revolutionaries | The Creative Revolution