Politiikassa katseet kääntyvät hallituksen puoliväliriihen kautta jo vuoden 2027 eduskuntavaaleihin.
Alue- ja kuntavaalit on nyt käyty ja lopputulos selvillä. Jännittävissä tuplavaaleissa nähtiin sekä suuria voittoja että tappioita niin puoluetasolla kuin ehdokkaiden henkilökohtaisissa tuloksissa. SDP teki parhaan tuloksensa aikoihin, kokoomus piti kelvollisesti pintansa, perussuomalaisten kannatus putosi dramaattisesti ja keskusta osoitti olevansa edelleen relevantti toimija ympäri Suomen.
Vaalihumun laskeutuessa on aika tarkastella, miltä kuntien ja hyvinvointialueiden uudet poliittiset voimasuhteet näyttävät ja millaisia johtopäätöksiä niistä voidaan vetää valtakunnan politiikkaa ajatellen.
Äänestysaktiivisuuden osalta ei yllätyksiä
Alue- ja kuntavaalit järjestettiin tänä keväänä ensimmäistä kertaa samaan aikaan. Kuntavaaleissa äänesti 54,2 prosenttia äänioikeutetuista ja aluevaaleissa 51,7 prosenttia. Kuten odotettua, vaalien yhdistäminen toimi aluevaalien hyväksi; äänestysprosentti nousi edellisvaaleihin nähden yli neljä prosenttiyksikköä. Kuntavaalien äänestysprosentti puolestaan laski hiukan, joten suurta innostusta tuplavaalit eivät suomalaisissa herättäneet.
Pormestarikisat sähköistivät tunnelmaa kaupungeissa – maaseudulla keskusta juhli
Kuntavaalien osalta palstatila täyttyi etenkin Helsingin, Tampereen ja Turun pormestarispekuloinneilla. Helsingissä äärimmäisen tiukka kisa kääntyi lopulta kokoomuksen niukkaan voittoon prosenteissa, mutta paikkamäärä on sama kuin SDP:llä. Turussa ja Tampereella SDP nousi suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen menetettyä ykköspaikkansa. Oulussa puolestaan kokoomus tuli tasoihin paikkamäärässä keskustan kanssa.
Keskusta otti jälleen maaseudun ja pienemmät kaupungit haltuunsa maalaten karttaa vihreäksi paksulla pensselillä. Kolmas sija toi 2 623 paikkaa, mikä on liki 1000 enemmän kuin vaalit voittaneella SDP:llä.
Perussuomalaisten takkuinen ehdokashankinta näkyi myös vaalituloksessa ja paikkamäärä romahti 1351:stä 649:ään.
Muuttuuko hyvinvointialueilla mikään?
Hyvinvointialueilla valtasuhteet muuttuvat vasemmistopuolueiden paikkamäärän noustessa, ja voittajapuolueisiin valtuutettuineen kohdistuu luonnollisesti suuria odotuksia. Vaalikentillä lupailtiin suunnanmuutosta ja painetta näiden lupausten lunastamiselle on, mutta onko siihen aitoja mahdollisuuksia? Taloudelliset realiteetit eivät ole vaalituloksen myötä muuttuneet – hyvinvointialueiden rahat tulevat valtiolta ja alueilla tullaan jatkossakin kipuilemaan niiden riittävyyden suhteen. Terveydenhuollossa kysyntää onkin teknologisille ratkaisuille, joilla voidaan tehostaa toimintaa ja saavuttaa säästöjä.
Vaikeutuuko hallitusyhteistyö?
Alue- ja kuntavaalien tulos heijastuu myös valtakunnan politiikkaan, ja perussuomalaisten heikon vaalituloksen vuoksi monissa analyyseissa povataan nyt Orpon hallitukselle vaikeita aikoja. Hallituksen linja on tähän asti ollut varsin yhtenäinen, mutta puolueen kannatuksesta ja omasta poliittisesta tulevaisuudestaan huolestuneilla perussuomalaisten edustajilla voi jatkossa olla halua tilaisuuden tullen tehdä irtiottoja yhdessä sovituista tavoitteista. Ensimmäinen koettelemus hallitukselle on tuleva puoliväliriihi, jossa suunnitellaan valtion taloutta eteenpäin. Tähänastinen leikkausten ja kiristysten linja ei näkynyt kokoomuksen vaalikannatuksessa, mutta perussuomalaisille tilanne on vaikea.
Tuleeko hallitus siis natisemaan liitoksissaan? Tuskin. Pieniä kupruja ja yksittäisiä irtiottoja voidaan nähdä, mutta todennäköisesti yhteinen linja pitää, sillä nyt käytyjen vaalien tulosten valossa yksikään hallituspuolue tuskin haluaa ennenaikaisia vaaleja – ainakaan aivan lähiaikoina.
Lähtöasetelmat seuraaviin eduskuntavaaleihin
Seuraavat eduskuntavaalit ovat kahden vuoden päässä; toisaalta siis vielä kaukana, mutta samaan aikaan niin lähellä, että politiikan maailmassa katseet alkavat kohdistua sinne pian kehysriihen jälkeen. Niin hallitus- kuin oppositiopuolueissa analysoitaneen huolellisesti tämän hetken tilanne ja hiotaan suunnitelmia tulevaa varten.
Nyt käydyt alue- ja kuntavaalit ovat luonteeltaan erilaiset kuin eduskuntavaalit, joten sellaisenaan tuloksesta ei voi vetää suoria johtopäätöksiä puolueiden kannatukseen eduskuntavaaleissa. Vaikutusta sillä kuitenkin on tulevien vaalien lähtöasetelmiin paitsi yleisen tunnelman, myös ehdokasasettelun kautta: mitä enemmän kunnanvaltuutettuja ja aluevaltuutettuja puolueella on, sen paremmat mahdollisuudet sen on tuosta joukosta löytää riveihinsä hyviä eduskuntavaaliehdokkaita. Ehdokaslistojen täyttäminen on kaikille puolueille nykyisin enemmän tai vähemmän haastavaa, joten tällä on todellista merkitystä.
Tuleva hallituskoalitio
Petteri Orpon hallitus on näyttänyt toimintakautensa aikana löytäneen yhteisen sävelen, mutta jos alue- ja kuntavaalien kannatusluvut edes osapuilleen toistuisivat eduskuntavaaleissa, ei nykyinen hallituskoalitio olisi tulevassa hallituksessa mahdollinen. Tästä näkökulmasta onkin mielenkiintoista pohtia, millaiset hallituspohjat sitten olisivat mahdollisia. Siintääkö tulevaisuudessa sinipuna, riittäisikö keskustan kannatus täydentämään nykyistä pohjaa vai nähdäänkö jokin vielä yllättävämpi kokoonpano? Pragmaatikkona tunnetun Antti Lindtmanin sosialidemokraatit ei ole sama kuin Sanna Marinin aikanaan johtama puolue ja erilaisia koalitiovaihtoehtojakin voi pöydällä olla vuotta 2023 enemmän. Kuten sanotaan, politiikka on mahdollisuuksien taidetta, eikä mitään vaihtoehtoja voi tässä vaiheessa täysin sulkea pois.
Katseet kohti tulevaisuutta
Vaikuttajaviestinnän näkökulmasta kaksi vuotta on lyhyt aika. Siinä missä puolueet jo aloittelevat valmistautumista eduskuntavaaleihin, kannattaa myös yritysten suunnata katseensa niitä kohti. Etenkin puoliväliriihi antanee hyvää osviittaa tulevasta. Mikä puolue saa läpi mitäkin? Kuka jää nuolemaan näppejään? Nyt on aika asettaa tavoitteita ja hioa vaikuttamisen suunnitelmat kuntoon. Burson on mielellään asiakkaidensa tukena valmistautumisessa tulevaan.
Kirjoittajat:
Kirsi Seivo
Senior Account Executive, Public Affairs
[email protected]
Santeri Kirkkala
Account Executive, Public Affairs
[email protected]
