EU Influence Index 2025 – kuka on vaikutusvaltaisin suomalaismeppi?

Europarlamentaarikoilla on eri keinoja käyttää valtaa. Osalla on enemmän lainsäädäntövaltaa, kun toiset pelaavat taitavaa mediapeliä oman agendansa ajamiseksi, osoittaa Bursonin EU Influence Index.

Kuka on Suomen poliittisesti vaikutusvaltaisin europarlamentaarikko, joka kykenee tehokkaasti vaikuttamaan niin Euroopan parlamentin istuntosalissa, kabineteissa kuin käytävillä?  

Kuka puolestaan tekee EU-politiikkaa tunnetuksi median haastatteluissa, muovaa mielipiteitä sosiaalisessa mediassa sekä loistaa Google-hakujen kärjessä?  

Bursonin EU Influence Index 2025 listaa kaikki 720 europarlamentaarikkoa järjestykseen sen mukaan, kuinka vaikutusvaltaisia he ovat parlamentissa sekä julkisessa keskustelussa.  

Vuonna 2023 poliittisesti keskemmällä olevien ryhmien (S&D, Renew and EPP) europarlamentaarikoilla oli vahvin vaikutusvalta  poliittiseen päätöksentekoon, kun taas poliittisen spektrin ääripäihin (ECR ja ID) kuuluvat europarlamentaarikot käyttivät kokoaan suurempaa valtaa digitaalisen ja sosiaalisen median välityksellä. Tuoreimman mittauksen mukaan Euroopan parlamentti on yhä jakautuneempi. Valtavirtaa edustavien EU-myönteisten puolueiden europarlamentaarikot jatkavat vallankäyttöä parlamentissa, ohjaten poliittista agendaa. Ääripuolueiden europarlamentaarikot ovat vastaavasti erittäin vaikutusvaltaisia mediassa ja ohjaavat julkista keskustelua.

Suomalaismepit sijoittuivat kaikista jäsenmaista sijalle 23 parlamentaarisen vaikutusvallan osalta ja sijalle 10 julkisen vaikutusvallan osalta.

Suomalaismepeistä parlamentti-indeksissä korkeimmalla on parlamentin vihreitä edustava Ville Niinistö, joka on sijalla 66. Toiseksi vaikutusvaltaisin suomalaismeppi on vasemmistoa edustava Merja Kyllönen (103) sekä kolmantena hänen puoluetoverinsa Li Andersson (110). Heikoiten pärjäsivät ensimmäistä kauttaan parlamentissa toimivat S&D:n Maria Guzenina (675) sekä Renew:n Katri Kulmuni (677)

Kuva 1. Visualisointi jäsenmaiden parlamentaarisesta vaikutusvallasta suhteessa kunkin maan paikkamääriin. Oranssi väritys edustaa heikompaa vaikutusvaltaa ja vihreä korkeampaa vaikutusvaltaa.

Meppien näkyvyyttä julkisuudessa mittaavassa indeksissä kärki on pitkälti sama, joskin järjestys on eri. Andersson sijoittuu tässä mittauksessa sijalle 20, Niinistö sijalle 77 sekä vihreitä edustava Maria Ohisalo sijalle 79. Parlamentaarista vaikutusvaltaa nauttiva Kyllönen on julkisen vaikutusvallan osalta sijalla 466 ja Elsi Katainen (Renew) sijalla 460.

Kuva 2. Visualisointi jäsenmaiden julkisesta vaikutusvallasta suhteessa kunkin maan paikkamääriin. Oranssi väritys edustaa heikompaa vaikutusvaltaa ja vihreä korkeampaa vaikutusvaltaa

Suomen meppikunnan parlamentaarinen vaikutusvalta suhteessa meppien määrään on keskimääräistä heikompaa. He jäävät esimerkiksi ruotsalaismepeille jälkeen parlamentaarisen vaikutusvallan osalta, mutta julkisen vaikutusvallan osalta suomalaiset pärjäävät hieman paremmin.  

Kun tarkastellaan koko europarlamenttia, huomataan parlamentin jakautuminen. Parlamentti-indeksin kärkikahinoissa on tyypillisesti valiokuntien puheenjohtajia, jotka edustavat vakiintuneita, maltillisia ja unioniin positiivisesti suhtautuvia ryhmiä. Julkisessa keskustelussa näkyvimpiä meppejä ovat puolestaan radikaalimpia ryhmiä edustavat EU-politiikan sometähdet, joilla on suuri yleisö. He saavat osakseen niin mediaosumia kuin verkkohakuja. Parlamentin sisäinen vaikutusvalta sekä julkisuus eivät siis kulje käsi kädessä.  

Tutustu EU Influence Indexiin täällä.

Asiantuntijamme auttavat organisaatiotasi saavuttamaan vaikuttamistavoitteensa EU-päätöksenteossa ja tavoittamaan oikeat EU-päättäjät oikeaan aikaan.

Lisätietoja:

Théo Mercier
Senior Account Executive, Insight & Analytics
[email protected]
+358 50 549 9362

Santeri Kirkkala
Account Executive, Public Affairs
[email protected]

*Selvityksessä käytetty data on peräisin 6/2024-7/2025 väliseltä ajalta.  Indeksin tulokset on saatu aikaan tilastollisin menetelmin ja tulokset on todennettu pääkomponenttianalyysin (PCA) avulla. Parlamentaarinen vaikutusvalta perustuu vaikutusvaltaan oman ryhmän sisällä, aktiivisuuteen ja yhteistyöhön istuntojen ulkopuolella, lakitekstien muuttamiseen sekä kokemukseen. Julkinen vaikutusvalta perustuu kunkin poliitikon medianäkyvyyteen valtamedioissa, näkyvyyteen ja aktiivisuuteen viestintäpalvelu X:ssä, LinkedInissä, Blueskyssä sekä Google-hakuihin.