Huomiot budjettiriihestä: velkatasokikkailua ja avoin shekki maanpuolustukselle

Budjettiriihen vaikeista lähtöasetelmista huolimatta hallitus kykenee muodostamaan yhteisen tilannekuvan ainakin talouspolitiikassa.

Hallitus aloitti budjettiriihen vakavissa tunnelmissa ruotimalla perussuomalaisten puoluejohdon maahanmuuttajiin liittyviä kommentteja ja käymällä keskustelua pelisäännöistä. Vaikeista lähtöasetelmista huolimatta varsinainen budjettiriihi saatiin ensimmäisen päivän pelisääntökeskusteluiden jälkeen hoidettua alta pois yhdessä päivässä, mikä osoittaa toimintakykyä ja yhteistä linjaa löytyvän ainakin talouspolitiikan saralla. Arvoristiriidat aiheuttavat kuitenkin varmasti hallituksen yhteistyölle jatkossakin hankaluuksia.

Budjettiesitys muuttui valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) elokuussa esittelemästä valtiovarainministeriön ehdotuksesta, mutta sopeutuksia miljardin euron edestä on edelleen tulossa. Merkittäviä sopeutuskohteita löytyi esimerkiksi valtion tukeman asuntotuotannon korkotukivaltuuksista ja yritystuista.

Kiintoisaa on, että valtaosa menosopeutuksista kohdistuu vuodelle 2027, kun taas ensi vuoden osuus on 224 miljoonaa euroa. Sopeutusten voimaantulon aikatauluttamisessa lienee suhdanteiden lisäksi katsottu vaalikalenteria, sillä nyt tehdyt eduskuntavaalivuodelle osuvat säästöpäätökset ehtivät unohtua äänestäjiltä ajan kuluessa.Talousasiantuntijat ovat myös aprikoineet, että tarkoituksena on kikkailla velkasuhde tasapainoon vuonna 2027, mikä on ollut hallituksen tavoitteena sen aloittamisesta asti. Kyse on joka tapauksessa hetkellisestä tilanteesta ja velkasuhde lähtee näillä näkymin kohoamaan jo seuraavana vuonna.

T&K -rahoituksen osalta nähtiin mielenkiintoista akrobatiaa, sillä julkista T&K -rahoitusta on tarjolla vähemmän, kuin parlamentaarisesti edellisellä vaalikaudella sovittiin. Hallitus ilmoittaa pitävänsä kiinni sovitusta 1,2 prosentin bkt-suhteesta, mutta ennakoitua heikompi talouskasvu on pienentämässä T&K -rahoituksen kasvattamista seuraavan kahden vuoden aikana yhteensä 105 miljoonalla eurolla.

Kevään kehysriihessä sovitut tuloverotuksen keventäminen ja 14 prosentin arvonlisäverokannan alentaminen 13,5 prosenttiin ovat epäilemättä positiivisia signaaleja kotitalouksille, mutta saavatko ne suomalaiset kuluttamaan ja ostamaan palveluita? Vaikeat ajat niin taloudessa ja työllisyydessä kuin yleinen maailmanpoliittinen tilannekin ovat luoneet epävarmuutta. Ihmiset mieluummin säästävät kuin kuluttavat. Myös viime vuonna tehty yleisen arvonlisäverokannan nostaminen 24 prosentista 25,5 prosenttiin on heikentänyt suomalaisten ostovoimaa ja vaikuttanut kulutuskäyttäytymiseen. Hallitus luonnollisesti toivoo veronalennusten päätyvän kulutukseen, mutta koska vaikeille ajoille ei ole loppua näkyvissä, säästetyt eurot päätynevät suomalaisten sukanvarsiin.

Uusia merkittäviä kasvutoimia ei nähty, vaan hallitus luottaa siihen, että aiemmin päätetyt toimet alkavat vähitellen tuottaa hedelmää ja suhdanteen paranemiseen uskotaan. Riihessä linjattujen yksittäisten työllisyyden parantamiseen tähtäävien toimien, kuten nuorten työllistymissetelin lisäksi hallituksen on tarkoitus lokakuun loppuun mennessä valmistella uusi kasvu- ja työllisyystoimien kokonaisuus kohdentamalla uudelleen elpymis- ja palautumissuunnitelmaan sekä puhtaan siirtymän teollisten investointien tukiohjelmaan osoitettuja määrärahoja. Paketin sisältö ja kunnianhimotaso jää siis vielä jännitettäväksi.

On huomionarvoista, että puolustusmenojen kasvattamisesta on lyhyessä ajassa muodostunut varsin laaja kansallinen konsensus. Samaan aikaan menojen kasvattaminen vaikeuttaa valtiontalouden tasapainotusta, kun leikkauskohteet on löydettävä muualta. Tämä tulee merkittävästi kaventamaan tulevien hallitusten liikkumavaraa.

Uudet puolustussektorin tilausvaltuuksiin liittyvät miljardimenot ajoittuvat pääosin 2030-luvulle, mutta ne voivat tuoda mahdollisuuksia etenkin yrityksille, jotka valmistavat sekä siviili- että sotilaskäyttöön soveltuvia niin sanottuja kaksikäyttötuotteita. Mitä taas tulee Naton puolustusbudjettitavoitteisiin, on täysin aiheellista kysyä, mitä kaikkia tuotteita, palveluita sekä infrastruktuurihankkeita voidaan tulevaisuudessa laskea puolustusmenoihin. Toinen polttava kysymys liittyy siihen, millaisia investointeja jätetään tulevaisuudessa tekemättä, koska rahaa ei yksinkertaisesti ole.

Jäämme seuraamaan mielenkiinnolla syksyn budjettikäsittelyä eduskunnassa. 

Santeri Kirkkala 
Account Executive, Public Affairs 
[email protected] 

Jäikö jokin askarruttamaan, mitä riihessä olisi pitänyt tehdä toisin? Ota yhteyttä ja katsotaan, miten voisimme olla avuksi. Vaikuttaminen vuoden 2027 budjettiin ja eduskuntavaaleihin kannattaa aloittaa jo tänään.

Piritta Jokelainen 
Director, Head of Public Affairs 
p[email protected]