Tutkimus: Elinkeinoelämän ja poliitikkojen näkemykset tulevasta hallituspohjasta osoittavat poliittiseen keskustaan

Mitä ajatuksia elinkeinoelämän edustajilla ja politiikoilla on tulevasta hallituspohjasta? Entä millaisena poliittinen riski Suomessa koetaan investointien ja kilpailukyvyn näkökulmasta? Tätä selvittivät viestintätoimisto Burson ja tutkimusyritys Aula Research kyselytutkimuksellaan, joka keräsi vastaajikseen vajaat 200 elinkeinoelämän ja politiikan vaikuttajaa. Tutkimus toteutettiin nyt kuudennen kerran.

Selvityksessä katsottiin kohti seuraavia eduskuntavaaleja ja kysyttiin poliitikkojen ja elinkeinoelämän johtajien näkemyksiä ja toiveita tulevasta hallituspohjasta. Poliitikot pitävät tällä hetkellä selvästi todennäköisimpänä sinipunahallitusta; jopa 58 % poliitikoista uskoo seuraavan hallituskokoonpanon rakentuvan SDP:n ja Kokoomuksen ympärille. Elinkeinoelämän toiveissa sen sijaan korostuu erityisesti Kokoomuksen ja Keskustan ympärille rakentuva hallitusyhteistyö.

Viestintätoimisto Bursonin vaikuttajaviestinnän johtaja Piritta Jokelainen ja Aula Researchin hallituksen puheenjohtaja Juha Vekkilä pitävät tuloksia mielenkiintoisina.  

”Tunnistetaanko jyrkkä oikeisto-vasemmisto -blokkiutuminen poliittisten riskien lähteeksi, minkä vuoksi lähemmäs poliittista keskustaa asettuva hallitus vaikuttaa elinkeinoelämän näkökulmasta houkuttelevalta?”, pohtii Jokelainen.

Huomionarvoista on, että kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostama hallituspohja puuttuu sekä todennäköisimpinä pidetyistä että toivotuista vaihtoehdoista.  

Dialogi toimii, mutta sen tulokset eivät miellytä

Poliitikkojen näkemykset investointeihin kohdistuvan poliittisen riskin tasosta ovat olleet selvästi ruusuisempia kuin elinkeinoelämän jokaisella mittauskerralla vuodesta 2012 lähtien. Nyt poliitikot antavat kuitenkin mittaushistorian heikoimman arvionsa poliittisen riskin tilasta. Enää 31 % poliitikoista näkee, että poliittisen riskin taso Suomessa on matalampi kuin keskeisissä kilpailijamaissamme.  

”Elinkeinoelämän ja poliitikkojen näkemykset ovat tältä osin lähentyneet, mutta valitettavasti kehityksen suunta on huolestuttava. Tarvitsemme ennakoitavampaa lainsäädännöllistä toimintaympäristöä investointien houkuttelemiseksi”, kommentoi Juha Vekkilä Aula Researchista.  

Elinkeinoelämän vaikuttajista enää alle puolet (41 %) kokee, että Suomen poliittinen ja lainsäädännöllinen toimintaympäristö tukee kansallista kilpailukykyä investointien näkökulmasta hyvin. Poliitikoista näin ajatteli kolme neljästä. Kuitenkin dialogin taso poliittisten päättäjien ja elinkeinoelämän välillä koetaan puolin ja toisin hyväksi.

”Suomi on matalien hierarkioiden maa, jossa keskusteluyhteys elinkeinoelämän ja poliitikkojen välillä syntyy helposti. Elinkeinoelämän edustajien tyytymättömyys tämän dialogin lopputuloksiin kertookin ennen kaikkea siitä, että vaikuttamisen paikat tulisi osata käyttää ammattimaisesti ja mahdollisimman tehokkaasti”, Piritta Jokelainen toteaa.

Sääntely ja maantieteellinen sijainti suurimpia haasteita investoinneille

Erot politiikan vaikuttajien ja elinkeinoelämän välillä näkyivät myös siinä, mitä vastaajat pitivät ykköshaasteena investoinneille. Elinkeinoelämän näkökulmasta tärkeimpänä haasteena investoinneille nähtiin nimenomaan sääntely, kun taas poliitikot pitivät suurimpana haasteena Suomen maantieteellistä sijaintia.

Politiikan vaikuttajista 68 % arvioi poliittisen riskin kasvaneen viimeisen viiden vuoden aikana, ja elinkeinoelämän edustajista näin koki jopa 78 %. Vielä suurempi ero nähtiin arvioitaessa poliittisen riskin kehitystä Suomessa tulevaisuudessa: politiikan vaikuttajista vähemmistö (35 %) uskoo poliittisen riskin kasvavan selvästi tai hieman, kun taas elinkeinoelämän vastaajista kasvua ennakoi jopa 66 %.

Voit tutustua tutkimustuloksiin täällä.

Lisätietoja:

Piritta Jokelainen, p. 050 320 8969
[email protected]  

Juha Vekkilä, p. 050 352 5335 
[email protected]  

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena elinkeinoelämän (N=129) ja politiikan (N=62) vaikuttajille. Otos kerättiin 5.9.-8.10.2025 sähköisenä kyselynä ja puhelinhaastatteluin. Selvitykseen vastasi yhteensä 191 henkilöä. Tutkimus on toteutettu aiemmin vuosina 2012, 2014, 2016, 2019 ja 2022.